Viestiä vapaaehtoiselta tukihenkilöltä
Tänään olisi ollut minun vapaaehtoisvuoroni Villa Apilassa. En kuitenkaan voi sinne mennä, sillä korona-rajoituksia on tiukennettu. Vapaaehtoisten käynnit osastolla eivät ole nyt mahdollisia.
Korona on huomioitava kaikessa ja kaikkialla. Tuo viheliäinen virus, jota Villa Apilaan ei kukaan halua. On kuitenkin hyvä, että viime syksystä tähän tammikuun alkuun saakka vapaaehtoisten sovitut vierailut osastolla ovat olleet mahdollisia. Niillä oli ja on edelleen tarvetta.
Käsien desinfiointi, etäisyydet ja maski kuuluvat korona-ajan tapaamisiin. Aluksi maskin takaa keskusteleminen tuntui oudolta ja hankalaltakin. Silmälasit huurtuivat ja korvan takaa kiristi. Luontevassa vuorovaikutuksessa on tottunut panemaan merkille vähäisetkin ilmeen värähtelyt tai elehtimiset, sillä ne kertovat sanattomalla tavalla vastaanottajan reaktiosta. Nyt ne jäävät maskin kätköihin. Katsomme vain silmiin ja kuuntelemme äänensävyjä. Kaikkeen tottuu, niin maskeihinkin.
Vapaaehtoisena olen potilaan vierellä hänen ehdoillaan ilman kiirettä mihinkään. En vilkuile kelloa enkä kännykkää. Kuuntelen ja keskustelen tai jos potilas niin toivoo, luen kappaleen mielikirjasta tai lehdestä. Muistelemme elämää ja joskus esille voivat nousta kipeätkin asiat. Etukäteen ei voi koskaan tietää, mitä edessä on. Monesti pari tuntia sujahtaa nopeasti tai toisaalta käyntiin voi riittää lyhyempikin aika. Sen määrää potilas.
Ajatus on nyt hiukan apea, kun vierailut osastolla eivät ole mahdollisia. Kuinka pitkään ovet ovat suljettuina, sitä ei varmasti tiedä kukaan. Kuitenkaan kuolevan ihmisen ja heidän läheistensä tuen tarpeet eivät ole kadonneet minnekään. Päinvastoin. Uusi uhka lisää entisestään epätietoisuutta ja hätää luopumisen surun keskellä. Korona tekee yksinäisyydestä vielä yksinäisempää ja heikoimmista yhä haavoittuvaisempia. Se kasvattaa ikävää ja lisää lohduttomuutta. Uskoakseni harvan hoitotahtoon on kirjoitettu toive kuolla yksin.
Hyvä, että meillä on Villa Apila ja siellä ammattitaitoiset ja empaattiset hoitajat. Odotamme seuraavaa tapaamista ja ennen kaikkea koronan hiipumista.