Arvokkaan aikansa antajat

”Ihmisille on ominaista tehdä hyvää toiselle. Jos sinulla on hetki aikaa kuunnella ja tukea, niin miksi et sitä tekisi?”

Näin eräs tukihenkilöistämme vastasi kysyttäessä, mikä häntä motivoi ryhtymään vapaaehtoistyöhön.

Mielestäni vastaukseen kiteytyy vapaaehtoistoiminnan keskeinen arvo, josta tutkijat Anne Birgitta Pessi ja Henrietta Grönlund ovat kirjoittaneet: heidän mukaansa kyse on itse asiassa vapaaehtoistoiminnan itseisarvosta. Siitä, että joku on vierellä auttamassa, koska sitä hän itse haluaa – siitä, että henkilö saa toteuttaa itseään ja samalla tehdä jotakin mittaamattoman arvokasta.

Tutkijoiden mukaan vapaaehtoistoiminta on erityistä siksi, että se perustuu omaehtoisuudelle, toiminnalle ja kohtaamisille, jotka nousevat vapaasta tahdosta ja sisäisestä motivaatiosta.

Mitä erilaisimpia vapaaehtoistehtäviä

Vaikka tärkeää ja merkityksellistä työtä tekevätkin, vapaaehtoiset eivät itse juuri henkseleitään paukuttele. Eittämättä he ovat kuitenkin monille järjestöille toiminnan selkäranka.

Syöpäjärjestöissä vapaaehtoisten merkitys on suuri: mitä enemmän vapaaehtoisia on, sitä paremmin pystymme auttamaan syöpään sairastuneita ja heidän läheisiään. Tukihenkilötoiminta on keskeisin vapaaehtoistoimintamme muodoista, mutta meillä toimii vapaaehtoisia myös muissa, mitä erilaisimmissa tehtävissä.

Yhdistysaktiivit, harrastusryhmien ja kerhojen ohjaajat, tapahtuma-avustajat, lipaskerääjät, luottamushenkilöt, kokemustoimijat – kaikki he toimivat vapaaehtoisina Syöpäjärjestöt-perheessä.

Korona vaikutti vapaaehtoistoimintaan

Pessi ja Grönlund pitävät vapaaehtoistoiminnan vahvuutta samalla sen haurautena. Koska toiminta perustuu vapauteen, vapaaehtoinen voi lopettaa koska vain.

Tilastokeskus julkaisi kesällä tutkimustuloksia, jotka kertoivat vapaaehtoistyöhön osallistumisen vähentyneen kymmenessä vuodessa. Tutkimuksessa käytetyt tiedot kerättiin koronapandemian aikana vuonna 2021. Tilastokeskuksen mukaan korona todennäköisesti vaikutti vapaaehtoistyön tekemisen mahdollisuuksiin, mikä näkyy tuloksissa.

Kansalaisareenan Taloustutkimuksella teettämän kyselytutkimuksen perusteella vapaaehtoistoiminta sopeutui koronapandemiaan yllättävänkin hyvin. Maaliskuussa 2021 tehdyn tutkimuksen mukaan korona-aika vaikutti kuitenkin vapaaehtoistoimintaan ja -tehtäviin. Toimintaa esimerkiksi siirtyi verkkoon, ja koronarajoitukset ja -suositukset hankaloittivat ja osin tekivät mahdottomaksi muun muassa ikäihmisten tekemän ja ikäihmisten parissa tehtävän vapaaehtoistyön. Kaiken kaikkiaan vapaaehtoistoiminnan määrä pysyi kuitenkin lähes samalla tasolla kuin edellisen, vuonna 2018 toteutetun tutkimuksen aikaan.

Vapaaehtoistyöhön muotoutui uusi sapluuna

Monessa järjestössä on koettu, että koronapandemia on muuttanut ihmisten toimintaa. Vapaaehtoistoimintaan ei lähdetä niin helposti mukaan kuin ennen. Syöpäjärjestöissä on havaittu, että niin uusien vapaaehtoisten löytäminen kuin jo aiemmin vapaaehtoisina toimineiden saaminen uudelleen mukaan toimintaan on koronan jäljiltä haastavaa. Toisaalta riveissämme on myös sitoutuneita vapaaehtoisia, jotka ovat hyvinkin aktiivisia.

Korona on muuttanut paljon esimerkiksi työn tekemisen tapoja, joten on luonnollista, että uusi normaali on koittanut myös vapaaehtoistoiminnassa. Vapaaehtoistyön täytyy istua ihmisten uuteen toimintamalliin, sen on sovittava vapaaehtoisen omaan elämäntilanteeseen.

Kansalaisareenan kyselyn mukaan erityisesti pop up -tyyppinen vapaaehtoisuus kiinnostaa suomalaisia: tarjolle toivotaan lisää lyhytkestoisia ja kertaluonteisia tehtäviä. Pitkäkestoiselle vapaaehtoistyöllekin onneksi löytyy yhä tekijöitä. Esimerkiksi tukihenkilötoiminta nimittäin on luonteeltaan sellaista, jossa luottamuksellinen suhde on kaiken A ja O – sen muodostumiselle ja vaalimisille tulee antaa aikaa.

Hyvää toiselle, hyvää itselle

Mietimme Syöpäjärjestöissä paljon erilaisia vaihtoehtoja ja teemme uudistuksia, jotta erilaisille ja eri elämäntilanteessa oleville ihmisille löytyisi kullekin oma tapansa tehdä hyvää – ja sitä kautta saada hyvää myös itselle.

Korona-aikana meillä Kymenlaakson Syöpäyhdistyksessä käynnistettiin tukihenkilöiden ”tukipuhelin”, jolloin joka keskiviikko yksi tukihenkilöistämme päivysti puhelimen äärellä. Uusi tukitapa ajoi asiansa, koska sitä kautta pystyimme järjestämään tukihenkilöillemme ”töitä” vaikka korona estikin kasvokkain tapahtuvat tapaamiset ja tilaisuudet.

Taannoin juttelin yhden tukihenkilömme kanssa, joka kehui sitä, että mahdollistamme monenlaisen sitoutumisen vapaaehtoistyöhön. Hän toimii saattohoidon tukihenkilönä käyden osastolla kerran kuukaudessa ennalta sovittuna päivänä. Hänelle ei ole mahdollista sitoutua esimerkiksi kotisaattohoitoihin, mutta kokee osastolla tapahtuvan tukimahdollisuuden itselleen passeliksi.

Tämä tukihenkilö myös totesi, että kun toimii kiireisen työn äärellä täysin erilaisessa maailmassa, on nuo tukihenkilökäynnit hänelle tapa ja tilaisuus muistuttaa itselleen siitä, mikä elämässä oikeasti on tärkeää.

Pidetään huolta vapaaehtoisista

Vapaaehtoistyötä arvostetaan suuresti niin tekijöiden, vastaanottajien kuin vapaaehtoistoimintaa organisoivien järjestöjenkin toimesta. Hyvä uutinen siis on, että suomalaisilla edelleen on halua tehdä vapaaehtoistyötä. Kun tuo halu konkretisoituu yhteydenotoksi ja vapaaehtoistyöhön ilmoittautumiseksi, meillä järjestöillä on vastuu pitää hyvää huolta heistä, jotka tulevat auttamaan meitä tehtävämme toteuttamisessa.

Vapaaehtoistoimintaan pitää olla helppo liittyä. Me Syöpäjärjestöissä sitoudumme tukemaan vapaaehtoisiamme esimerkiksi antamalla heille riittävät valmiudet tehtävien hoitamiseen. Autamme ihmisiä löytämään heille sopivan tehtävän: niin voidaan varmistaa, että vapaaehtoiset voivat osallistua toimintaan heille sopivalla tavalla, omien aikataulujensa mukaan. Perehdytämme ja koulutamme vapaaehtoisia ja pidämme heihin yhteyttä säännöllisesti.

Vapaaehtoisena toimiminen on arvokas tuki niille, joita syöpä koskettaa. Siksi on tärkeää, että me olemme tukena vapaaehtoisillemme koko sen ajan, kun he toimivat tehtävässään.